Ainakin tähän asti loma on sujunut aikalailla suunnitelmien mukaan. Ollaan nautittu kesäisestä säästä, pällistelty muovisia maisemia, kävelty lonkat kipeiksi ja shoppailtu vaatekaappiin tuoreempaa rättiä. Kaikki aika vieraita asioita vuodenaikaan ja kotimaan oloihin verrattuna, mutta ehkä juuri siksi niin rentouttavia ja kokonaisvaltaisesti irtiottoa arjesta korostavia.
Se mistä ehkä eniten täällä nautin on jenkkien palvelukulttuuri. Olisiko liikaa toivoa että Suomessa joku vaateketju voisi opetella edes etäisesti asiakaspalvelun alkeet? (No ehkä Forumin Espritillä on vähän yritystä.) On ihan ok käydä pukukopeilla kysymässä että tarvitseeko maksava asiakas kenties jotain toista kokoa tai voisiko myyjä muuten olla avuksi. Aivan selkeästi parhain kaikista on Victoria’s Secretin alusvaate- ja yöpukuketju. Itse taisin näyttää vähintäänkin epätoivoiselta liivihyllyn edessä paikallisten kokonumeroiden sekoittamana, mutta salamannopeasti myyjä oli kysymässä kuinka voisi auttaa ja kun sain soperrettuani jotain tyyliin “Europian, different size numbers, help” löysin itseni sovituskopista jossa varmoin ottein vanhempi rouvashenkilö mittasi lukemat, kyseli varmistavat kysymykset tiukkuuksista ja sen jälkeen täytti tietoni “Saralle” (Kyllä, Saija ei tässä maassa vain toimi, ikinä. Tosin jopa Henrykin tuli Starbucksin käsittelyssä Edwardina ulos…) ja antoi laatikollisen mallikappaleita (reilut 10 kpl) sovitettavaksi. Noh, sen jälkeen kun kävin valikoiman lävitse, sama täti rastitti pitämäni mallit Saran infolappuun kokonumeroni kanssa ja kutsui kolmannen myyjän paikalle joka saattoi minut oikeiden mallien ja kokojen luokse. Ja kyllähän sitä, köh, ostettavaa löytyy, jos kaikki sopii just eikä melkein…
Ruoan suhteen olemme käytännössä olleet jokaisella Amerikan reissulla täysin onnellisia. Paikallinen pikaruoka on ihanan rasvaista ja täyttävää, sekä halpaa. Käy meille! Sen jälkeen, kun haluaa maksaa hieman enemmän, saa kotimaan halppisravintolahinnalla erittäin hyvää ruokaa. Todisteena MGM Grandin yksi casual dining-paikoista eli Grand Wok & Sushi Bar. Voi veljet että oli maukkaat ja järjellisen kokoiset annokset! Alkupaloiksi nielaistiin potstickersejä eli gyoza-nyyttejä. Pääruoaksi söin itse paistia mustapippurikastikkeella ja Henkalla oli mongolialaista nautaa. Molemmissa seteissä ihana jälkipolte ja fiiliksenä paikasta jäi erittäin hyvä maku suuhun. Vielä pitää loman aikana kokeilla oman hotellin toinen parempi casual dining paikka eli Wolfgang Puckin ja torstaille onkin tehtynä jo pöytävaraus Tom Colicchion Craftsteakiin joka menee jo paikallisittain fine dining-osastolle, eli silloin tiedossa mahdollisesti Kobe-nautaa…
Olen myös nauranut erinäisille asioille ääneen reissun aikana. Ensimmäiset pyrskähdykset sai aikaan Vegasin kasinojen ja katukauppiaiden turisteille myymät “bongit”. Kaikenlaisia juomia siis kaupataan pitkissä, kapeissa ja muovisissa pillillä varustetuilla mukeissa. Suurin osa on mallia bongi, mutta on siellä tietty saappaan, Eiffel-tornin ja tehosekoitteminenkin näköisiä versiota tarjolla. Hintaa on näköjään ollut kaikkea välillä 8-30 USD per juoma ja ilmeisesti joistain paikoista saa tiukkanakin versiona juoman matkaan mukaan. Mitä isompi juoma, sitä siistimpää. Vai onko? Parilla kundilla oli vajaan metrin mittaiset mukit ja ne olivat jo sitä luokkaa että asiaan kuului kaulan ja mukin välillä kulkeva kantoremmi.
Luonnollisesti olen kiertänyt tarkkaan lävitse kaikki vähäänkään kokkaukseen liittyvät kaupat. Sur La Table – oijoi, sinne olisin voinut jäädä asumaan. En kehdannut ostaa niitä ihania mutta niin painavia kakkuvuokia kotiin kannettaviksi. Sen sijaan olen lähes varma ettei kukaan itseään kunnioittava eurooppalainen osta minihampurilaispuristinta, saatikka 6 minihampurilaisen grillausritilään. Ja kaikki ne kansalliset kakunkoristeet (patriotic cake decorations)! Koskakohan Suomessa ruvetaan myymään sinivalkoisia kakkukoristeita…
Viime yönä kohdattiin myös vähemmän miellyttävä yllätys kun aamuyöllä noin kell 3:47 pärähti MGM:n hälytysjärjestelmä päälle. Kuurokin olisi herännyt siihen että hälytysjärjestelmä huusi vuorovälein sireeniä ja sekä naisääneen monotonista toistoa “MAY I HAVE YOUR ATTENTION PLEASE, THE ALARM YOU JUST HEARD IS PART OF A HOTEL EARLY ALARM SYSTEM, THE REASON FOR THE ALARM IS NOW BEEN INVESTIGATED, WE KEEP YOU ADVISED”. Ja desibelit tietty sitä luokkaa että syke oli noin miljoona kun hälytys lopulta päättyi. Kyllä uni sen jälkeen tuli kun Henkka kävi respasta tarkistamassa että mitä hittoa oli tekeillä. (Ei mitään, joku idiootti oli laukaissut savuttoman huoneen palohälytysjärjestelmän polttamalla sisällä.)
Grillauksesta kuitenkin tuli mieleeni että seuraavien päivien ohjelma on aika selkeä. Säätila lupaa pilvetöntä taivasta, kesäisiä celsius-asteita ja vain kevyttä tuulta joten meikäläiset taitaa siirtyä käristämään nahkaa allasbaarin välittömään läheisyyteen…
Moro,
Ootteko miettiny ostaa iPadia sieltä? Tuleepi vissiin eurooppaan vähän myöhemmin. Ainakaan suomen Store ei näytä vielä myyvän.
Hauskaa lomaa!
…Oletko tosissasi? Miksi sellaiseen pannunaluseen pitäisi kenenkään rahojaan tuhlata? (Ja jos et jo arvannut, ei ajateltu ostaa.) Pidetään siltikin hauskaa lomaa, kiitos!
Luulin että Henkka on kirjoittanut tän ja aloin ihmetellä että mitä hittoa se tekee Victoria’s Secretissä
iPad? Miksi ihmeessä haluaisimme sellaista? Sehän on tarkoitettu niille, joita internetti vähän jännittää. Ts. mummopad se on, ainakin tämä ensimmäinen versio.
…tosin oikein hyvä mummopad.
Luin tätä toiseen kertaan ja taas aloin ihmetellä mitä Henkka tekee alusasukaupassa