Pariisin metro

Pariisin metro on ahdas, mutta se toimii kuin kello. Vuoroväli on muutama hassu minuutti ja verkosto on niin tiheä, että sillä pääsee lähelle määränpäätä melkein missä tahansa kantakaupungissa.

Eikä 1,60 EUR ole paha hinta tuollaisesta palvelusta.

Mainokset

Versailles ja Notre Dame

Versailles’ssa on pantu rahaa ja ihmistyötä haisemaan. Menneiden aikojen monarkeilla on ollut molempia käytettävissä paljon. Toisaalta hienoa, että tehdään niin hämmästyttävää kamaa, että vielä monta vuosisataa myöhemmin leuka loksahtaa. Olisikohan tuolle työlle ollut parempaakin käyttöä aikana, jolloin ei ollut järin takuuvarmaa, että ruokaa riittää kansalle pöytään?

Täällä on yllättävän paljon taskuvarkaita ja huijareita sivistysvaltioksi. Kun palasimme Versailles’ta, törmäsimme junan toisessa kerroksessa taskuvaraskaksikkoon, joka oli muka hakemassa nimiä johonkin käsittämättömään vetoomukseen. Kun siinä häsläsivät, kädet meinasivat eksyä ihan vääriin paikkoihin ja hätistimme heidät matkoihinsa. Silti jaksoivat yrittää senkin jälkeen. Meikäläistä pikkuisen aggressivisempi kaveri olisi torpannut herrat portaita alas selkä edellä. Jos on väärällä asialla, ei kannata olla heti portaiden edessä.

Notre Damessa on pantu rahaa ja ihmistyötä haisemaan. Menneiden aikojen kirkonmiehillä on ollut molempia käytettävissä paljon. Toisaalta hienoa, että tehdään niin hämmästyttävää kamaa, että vielä monta vuosisataa myöhemmin leuka loksahtaa. Olisikohan tuolle työlle ollut parempaakin käyttöä aikana, jolloin ei ollut järin takuuvarmaa, että ruokaa riittää kansalle pöytään?

Ensivaikutelma Pariisista

Pariisi on rauhallisempi ja väljempi kuin odotin. Ei täällä tunnu olevan niin paljon ihmisiä, liikennettä ja tungosta kuin vaikkapa Roomassa, Lontoossa tai New Yorkissa.

Hotellimme on Moulin Rougen kyljessä. Tiesin, että tässä tienoilla on paljon porno- ja kitarakauppoja, mutta en olettanut, että ihan näin valtavasti pornokauppoja ja näin vähän kitarakauppoja. Siitä huolimatta tämä ei vaikuta sellaiselta hämyiseltä alueelta, jolta vastaavat alueet muissa kaupungeissa vaikuttavat.

Eilen kyttäsimme lähialueen mestat, mukaan lukien Sacre Coeur. Jokaisessa kaupungissa pitäisi olla korkea mäki, jonka päällä on näyttävä rakennus.

Sacre Cour

Tänään kävimme vilkaisemassa Riemukaarta, Louvrea ja Eiffel-tornia. Teimme siis vakioturistiturneen heti kärkeen.

Riemukaari oli sotamonumentiksi kiva ja positiivinen, koska se ei ollut kenenkään yksittäisen jantterin monumentti, vaan ihan vain voitonmerkki noin yleisesti. Onhan siinä toki aika liuta nimiäkin, mutta eipä se henkilöidy, niin kuin nuo muut sotamonumentit. Niistä voisi luulla, että sota kaipaisi yhtä miestä.

Minua oli varoiteltu etukäteen Louvresta. Siellä on sitä kamaa niin paljon, että kannattaa käydä katsomassa ne kiinnostavimmat vedot heti kärkeen, koska siellä turtuu nopeasti. Kieltämättä, siellä kun katsoo viidettäsadatta jokseenkin samaan tyyliin maalattua pärstäkuvaa – vaikkakin erinomaisesti tehtyä – niin ei se enää ehdi kovin isoa vaikutusta tehdä. Eipä tuo Mona Lisakaan saanut minkäänlaista ooh-efektiä aikaan. Ennemminkin ”no tossa se nyt on” -fiilis tuli.

Louvressa hienointa oli Louvre itse. Valtava ja säästelemättä maailman keskipisteeksi rakennettu pytinki on sellainen, jota ei ihan joka päivä näe.

No siinä se on.

Eiffel-torni oli hieno. En oikein ymmärrä, miksi se oli suunniteltu viime vuosisadan alkupuolella purettavaksi. En tosin myöskään ymmärrä, miksi sitä on käytetty Sitikan mainostelineenä menneinä aikoina.

Maamerkkinä se on mainio. Se antaa heti kaupungille omanlaisensa ilmeen. Olen välittömästi messissä, jos Helsinkiin aletaan pykätä samanlaista. Hotelli Torni ja Digian toimitalo eivät ihan pärjää tässä sarjassa.

Minä ja torni

Paikalliset vartijat Eiffel-tornilla ja Louvressa panivat hieman ihmetyttämään. Niillä oli rynnäkkökiväärit kädessä. Ihmettelen, millaisia tilanteita esimerkiksi Eiffelillä voi tulla, joista ei selviä käsiaseella? Täällä pidetään jeux’tä! (Harva tietää, että suomenkielessä ”jöön pitäminen” on lainafraasi ranskasta.)

Nämä nähtävyydet katsottuamme iski aika rankka väsymys ja tuli nukuttua useampi tunti. Ehkä on ihan hyvä kerätä voimia huomista Versailles’n reissua varten.

Voi olla, ettei ihan täysilaidallista valokuvia tule lähetettyä Flickriin ennen kotiinpaluuta, koska hotellimme osoittaa ranskalaista korkean teknologian osaamista siten, että verkko on hyvin hidas ja katkonainen. Varsinkaan videoita ei kannata odottaa ennen kuin olemme kotikoneidemme hellässä huomassa.

Uusi matka edessä: Pariisi

Huomenna meillä alkaa – toivottavasti – matka Pariisiin. Pientä epävarmuutta tulee siitä, että tällä hetkellä Pariisin lentokenttä on suljettu myrskyn vuoksi. Myrsky saattaa yltyä rannikolla 140 km/h:n nopeuksiseksi tuuleksi (=39 m/s).

Huomenaamulla kentän pitäisi olla normaalisti auki, mutta eiköhän siellä ole reippaanlainen härdelli käynnissä, kun kaikkia myöhästyneitä lentoja koetetaan junailla sinne. CDG:n kenttä on vähän pahassa maineessa matkatavaroiden hukkaamisen suhteen, joten tässä etukäteen ilmoitankin vakuutusyhtiölle, että meillä on matkassa viisi videokameraa ja puolen kiloa raakatimanttia.

Määränpäässämme hotelli Le Chat Noirissa on nettiyhteys ja meillä on miniläppäri mukana, joten matkan päältä kuulunee kuulumisia ja kuvia vilahtelee Flickriin.